Sivu

Pääkirjoitus luettavissa verkkosivuilla

 

Professori Heikki Niskakangas:
Rahoitusvastike tuloverotuksessa

251
Asunto-osakeyhtiön velkarahoitteisuus ja siihen liittyvä korkea rahoitusvastike mahdollistavat eräissä tilanteissa verojen säästämisen. Pääsäännön mukaan vuokranantaja voi vähentää rahoitusvastikkeen pääomatuloistaan, jos yhtiö vastaavasti tulouttaa kirjanpidossaan saamansa vastikkeet. Tästä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Uudet oikeustapaukset selventävät sitä, milloin rahoitusvastike voidaan vähentää juoksevassa verotuksessa ja milloin se luetaan osaksi osakkeiden hankintamenoa.

 

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen:  
Tilintarkastajan rikosvastuu

260

Tilintarkastajalla on merkittävä rooli yhteisöjen toiminnan laillisuuden valvonnassa. Huolimaton tilintarkastus voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Tahallaan väärän tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja syyllistyy tilintarkastusrikokseen. Törkeä huolimattomuus tulee rangaistavaksi tilintarkastusrikkomuksena. Tilintarkastaja voi syyllistyä yllyttäjänä avunantajana yhteisön toiminnassa tehtyihin veropetoksiin, kirjanpitorikoksiin, velallisen rikoksiin ja lukuisiin muihin rikoksiin. Väärän todistuksen antaminen kaupparekisteriviranomaiselle toteuttaa rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön.

 

KTT Timo Torkkel:
Leasingsopimusten verokohtelu oikeudellisessa muutosympäristössä

269

Leasingsopimukset ovat osoittautuneet teoreettisesti vaikeaksi kirjanpito- ja vero-oikeudelliseksi kysymykseksi. Vero-oikeudessa tämä ei ole ollut yhtälailla merkityksellinen kysymys kuin kirjanpito-oikeudessa, kun verotuksen arjessa problematiikka on voitu sivuuttaa noudattamalla muodollista leasingsopimusten tulkintaa. Vero-oikeudellinen tulkintaympäristö elää kuitenkin jatkuvassa murroksessa. Vastaavasti leasingsopimuksia koskeva kirjanpito-oikeudellinen sääntely on muuttumassa. Nämä luovat paineita myös leasingsopimusten vero-oikeudelliseen tulkintaympäristöön.

 

Oikeustieteen tohtoriopiskelijat, KTM Lauri Finér ja HTM Antti Tokola:

Automaattisen tietojenvaihdon laajentumisen vaikutukset verokeidasvilppiin sekä rahoituslaitosten
ja veroviranomaisten toimintaan

281

Artikkelissa arvioidaan, miten OECD:n CRS-standardiin sekä Yhdysvaltain FATCA-lakiin perustuva automaattinen tietojenvaihto vaikuttaa verovilppiin kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Artikkelissa käsitellään lisäksi muutoksen vaikutuksia viranomaisille ja rahoituslaitoksille. Verovilppi vaikeutuu, sillä tilitietojenvaihto kattaa yli sata maata. Verokeidasvilpille jää kuitenkin edelleen sijaa. Yhdysvallat on keskeisin standardin ulkopuolinen maa. Kerättyjen tietojen käyttäminen verovalvonnassa tulee olemaan hankalaa.

 

Kilpailuasiainneuvos, OTT, dosentti Kalle Määttä:
Näkökohtia invalidien verokohtelusta

297

Invalidien verokohtelun kannalta merkitykselliseen asemaan nousee koko joukko säännöksiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävää invalidivähennystä, veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, matkakuluvähennyksen erityispiirteitä, kuurojen tulkkauspalvelujen arvonlisäverokohtelua, sokeiden henkilöiden harjoittaman myynnin arvonlisäverokohtelua sekä autoverotuksen invalidivähennystä. Nämä verosäädökset eivät toisaalta ole invalidien verokohtelun kannalta ainoita relevantteja, koska esimerkiksi kotitalousvähennyksellä voi olla tässä suhteessa merkitystä.

 

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimuksen omistajavaihdosten verotus

306

Artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen omistajanvaihdoksiin liittyviä verotuskysymyksiä tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa. Tuloverotuksen osalta tarkastelun kohteena on sekä henkilökohtainen että elinkeinotoiminnan tulolähde. Artikkelissa kiinnitetään huomiota laajasti erilaisiin omistajanvaihdostilanteisiin. Tarkastelun kohteena on sekä sen henkilön verotus, jolta sopimus siirtyy että sen henkilön verotus, jolle sopimus siirtyy.

 

Toimialapäällikkö Johanna Waal:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 1/3: Ennakollinen keskustelu

319

Tämä ennakollista keskustelua koskeva artikkeli aloittaa kolmen artikkelin sarjan, jossa esitellään Konserniverokeskuksen uusia ohjauksen ja valvonnan työkaluja. Sarjan seuraavissa artikkeleissa käsitellään syvennettyä asiakasyhteistyötä sekä valvontakäyntiä. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa Konserniverokeskuksen uusista menettelytavoista ja rohkaista asiakkaita entistä useammin nostamaan verokysymykset avoimeen keskusteluun Verohallinnon kanssa.

 

Asianajaja Mika Ohtonen ja asianajaja Laura Peni:
Carried interest -tuoton verotus viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

328

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoimialalla vakiintuneen epäsymmetrisen voitonjaon, ns. carried interestin ja siihen perustuvan tulon luonnetta pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa työskentelevien sijoitusammattilaisten henkilökohtaisessa verotuksessa. Kyse on pääomatulon ja ansiotulon välisestä rajanvedosta. Verotuksessa tehtävä ratkaisu on käytännössä perustunut tuloverolain yleissääntelyyn ja yksittäistapauksissa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltamisedellytysten täyttymisen arviointiin. Artikkelissa kuvataan pääomarahastojen yleisiä voitonjakokäytäntöjä, otetaan kantaa Verohallinnon laatimassa selvityksessä esitettyihin kannanottoihin sekä kuvataan viimeaikaista suomalaista oikeuskäytäntöä ja esitetään siihen perustuvia yleisiä johtopäätöksiä.

 

KTM Petteri Rapo ja OTM Maria Volanen:

Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB) – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?

338

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2016 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB). Artikkelissa tarkastellaan yhteisöverotuksen ja verotettavan tulon kaavamaiseen jakamiseen liittyviä moninaisia ongelmakohtia, ja tuodaan keskusteluun mukaan myös käytännön näkökulmaa mahdollisista haasteista mallin soveltamisessa, erityisesti suomalaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien konsernien kannalta.

 

OTM, AA Meeri Karlsson:
Valmisteverotus Verohallintoon vuoden 2017 alusta - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

350

Valmisteverotus siirrettiin Tullilta Verohallinnolle vuoden 2017 alusta alkaen. Artikkelissa arvioidaan toteutettua siirtoa valmisteverotuksen ominaispiirteiden sekä hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden valossa. Artikkelissa pohditaan myös valmisteverotuksen tulevaisuuden näkymiä ja siirtoprosessin mahdollisia seuraavia vaiheita.

 

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
"Doctorate Seminar on European Tax Law" Wienissä 17.–20.2.2017

359

Doctorate Seminar on European Tax Law -seminaarin pääteemana oli eurooppavero-oikeus. Alustuksia kuultiin muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä, kielletyn valtiontuen vero-oikeudellisista ulottuvuuksista sekä veropolitiikan koordinoinnista. Tässä artikkelissa tiivistetään seminaarin keskeisin sisältö. Lisäksi artikkelissa kerrotaan tulevista kansainvälisen vero-oikeuden seminaarisarjan tilaisuuksista.

 

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

362
   

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

366