Sivu

Kansainvälisiä ja kansallisia kehityssuuntia

375

Reijo Knuutinen:
Eriytetty tuloverojärjestelmä: ansio- ja pääomatulojen välistä
rajanvetoa 25 vuotta

376
Suomessa päätettiin syksyllä 1992 siirtyä muiden Pohjoismaiden perässä eriytettyyn veromalliin, jossa luonnollisen henkilön tulo jaetaan kahteen tulolajiin. Mallin perusajatus on ollut ansiotulojen verottaminen progressiivisesti ja pääomatulojen verottaminen suhteellisesti. Kirjoituksessa tarkastellaan, minkälaisilla veroteoreettisilla ja -poliittisilla perusteilla tällaiseen järjestelmään aikanaan siirryttiin sekä miten järjestelmä on verolainsäädännön tasolla ja verolakien soveltamisen tasolla käytännössä toiminut.  

Markku Järvenoja:  
Pääomanpalautuksen verotus yritysjärjestelyn jälkeen

393

Sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sijoitettujen varojen yritysjärjestelyn jälkeen tehtävä palauttamisen verokohtelu ei ole eri yritysjärjestelyissä yhtenäinen. Verokohteluun vaikuttavat verosäännösten lisäksi myös sekä yhtiöoikeudellinen sääntely että kirjanpidollinen käsittely vastaanottavan yhtiön omassa pääomassa. Tämän yhteispelin vaikutus verokohteluun eri yritysjärjestelymuodoissa ei ole yhtenäinen. Myöskään erilaisissa sulautumis- ja jakautumistilanteissa ei voida yhdellä konseptilla ennakoida SVOP-rahastopalautusten verokohtelua.

 

Hannu Kuortti:
Itsekriminointisuojasta verotusmenettelyssä

405

Itsekriminointisuoja on yksi keskeinen periaate oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin toteuttamisessa. Artikkelissa käsitellään itsekriminointisuojan sisältöä rikosoikeudenkäynnissä, ja milloin sekä miten se tulee ottaa huomioon samanaikaisessa hallinnollisessa verotusmenettelyssä. Aihetta esitellään ja analysoidaan Verohallinnon antaman ohjeen, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön sekä kansainvälisen vertailun avulla. Artikkelin lopussa tuodaan myös esille hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyn vireillä oleva uudistus, joka toteutuessaan laajentaa itsekriminointisuojan ulottuvuutta verotusmenettelyyn selvästi nykytilasta..

 

Pekka Nykänen:
Osakeyhtiön kolmannesta maasta saaman suorasijoitus­osingon verotus ja SEUT 64 artiklan stand still-lauseke

420

SEUT 64 artiklan 1 kohdan mukainen stand still -lauseke mahdollistaa tietyin edellytyksin pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Artikkelissa tarkastellaan stand still -lausekkeen merkitystä, kun kotimainen osakeyhtiö saa suorasijoitusosinkoja EU:n ulkopuolelta. Tarkastelun kohteena on erityisesti asiaa koskeva ratkaisu KHO 2017:65. Lisäksi artikkelissa käsitellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemien assosiaatiosopimusten ja merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiota koskevan neuvoston päätöksen vaikutusta stand still -lausekkeen soveltamisessa.

 

Juuso Mikkilä ja Timo Räbinä:
Luottamuksensuoja verotuksessa - tutkimus luottamuksen suojaperiaatteen soveltamisesta hallintotuomioistuimissa

430

Hallintolain hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin sisältyy säännös siitä, että viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Verotuksessa tästä luottamuksensuojaa koskevasta periaatteesta säädetään VML 26.2 ja OVML 6 §:issä.

Artikkelissa tarkastellaan luottamuksensuojan soveltamisedellytyksiä ja esitellään luottamuksensuojaa koskevista tuomioistuinratkaisuista tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksia. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, kuinka usein ja minkälaisissa verovalitusasioissa verovelvolliset vaativat luottamuksensuojaa ja minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet näissä tapauksissa ovat tehneet. Artikkeli sisältää myös katsauksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintaan vuodelta 2016.

 

Paula Laakso ja Kari Kurkioja:
Tulliverotuksen peruselementit uuden tullilainsäädännön valossa

445

Tavaran tullinimikettä, tullausarvoa ja alkuperää pidetään yleisesti keskeisimpinä tullinkantoon vaikuttavina seikkoina. Unionin uusi tullilainsäädäntö, jota alettiin pääasiassa soveltaa toukokuussa 2016, toi mukanaan eräitä muutoksia näihin tulliverotuksen kolmeen keskeiseen peruselementtiin. Artikkelissa tarkastellaan tullinimikkeisiin, tullausarvoon ja tavaran alkuperään liittyvää sääntelyä yleisesti ja uuden tullilainsäädännön valossa.

 

Kirsti Piiskoppel:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 2/3: Syvennetty asiakasyhteistyö

454

Artikkeli syvennetystä asiakasyhteistyöstä jatkaa Konserniverokeskuksen uusien ohjauksen ja valvonnan työkalujen esittelyä. Artikkelissa perehdytään syvennetyn asiakasyhteistyön toimintatavan tavoitteisiin ja kerrotaan toimintatavassa toimimisesta käytännönläheisesti. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa syvennetystä asiakasyhteistyöstä ja antaa vastauksia niihin kysymyksiin ja mielikuviin, joita syvennetty asiakasyhteistyö ja siinä toimiminen on herättänyt.

 

Claus Salo:
Terminaaliarvo arvonmäärityksissä
– onko tulonodotuksille loppua näköpiirissä?

464

Arvonmäärityksen lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti se, miten kauan kohteen arvioidaan tuottavan tuloja. Joskus tuloja ennustetaan rajalliselle ajanjaksolle, joskus taas ilman ajallista takarajaa, jolloin arvonmäärityksessä on huomioitava terminaaliarvo. Artikkelissa käsitellään kysymystä terminaaliarvon huomioimisesta sekä rahoitusteorian että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sekä suomalaisten että ulkomaisten tuomioistuinten siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja, joissa on otettu kantaa terminaaliarvon huomioimiseen.

 

Tomi Viitala:
Vierailevana verotutkijana Japanissa

474

Artikkelin kirjoittaja vietti heinäkuun 2017 Keion yliopistossa Tokiossa vierailevana tutkijana. Artikkelissa esitellään havaintoja Japanin veropolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, joita ovat muun muassa kansainvälinen verokilpailu ja kulutusverotuksen kiristämisen sietämätön vaikeus. Esille nostetaan myös tarve Suomen ja Japanin välisen verosopimuksen ajantasaistamiseksi maiden taloudellisten suhteiden tiivistyessä.

 

Timo Rauhanen:
Väitöskirjan tavoitteina ovat ymmärryksen lisääminen verotukien taloudellisesta ja oikeudellisesta merkityksestä ja vastauksen tarjoaminen siihen, millainen on hyvä verotukianalyysi. Tutkimuskirjallisuuden vahvan sanoman mukaisesti finanssipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman laaja veropohja ja matalat verokannat. Veropohjan laajentaminen verotukia karsimalla näyttää kuitenkin olevan vaikeaa. Siksi olisi käynnistettävä verotukien systemaattinen evaluointi.

479

Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Kirjanpitolain IFRS-optioiden mukaiset laatimisperiaatteet

484

Artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolakiin sisältyviä IFRS:n mukaisia, vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja luokitteluperusteita. Kirjanpitovelvollinen voi luokitella, arvostaa ja kirjata IFRS-standardien mukaan rahoitusvälineitä, sijoituskiinteistöjä ja rahoitusleasingsopimuksia. Lisäksi pääomalainat voidaan luokitella omaan pääomaan, mikäli IFRS:n luokittelukriteerit täyttyvät. Käytännössä IFRS-optioiden soveltamiseen liittyy haasteita verosääntely mukaan lukien.

 

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

492
   

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

496
   

Vero-opintopäivät 2017

500